Pyykkikori.

Lyhemmittä puheitta: trikookude + virkkuukoukku = pyykkikori

Toteutus oli haastavaa suuren koon vuoksi. Myöskään lopputulos ei miellyttänyt, sillä korista tuli aivan liian suuri. 

Nyt tämä reppana odottaa purkamista ja uutta elämäänsä jossain muussa muodossa.

Trikookudetta.

Jällleen kerran tartuin ihanaiseen trikookuteeseen. Meidän koti kyllä alkaa olla miinoitettu hyvin trikookudekoreilla, mutta ei yksi korttipakkaa kaada. Nyt kuitenkin koitin jotain uutta. 

Kansi istuu yllättävän mukavasti itse koriin. Nyt vain pitäisi keksiä paikka tälle(kin) korille. Onneksi korit sopivat oikeastaan hyvin joka huoneeseen. 

Lankakori.

Trikookudehypnoosi iski jälleen. Ennen kuin huomasinkaan olin tehnyt isohkon lankakorin.

Nyt neulontatarvikkkeet ovat hyvässä järjestyksessä. Äidin tekemässä Langat -säilyttimessä säilytän nimensä mukaisesti lankoja (kylläkin vain murto-osaa), valkoisessa korissa on keskeneräiset työt ja tarvikkeet löytävät vanerisesta SA-kaupasta löytyneestä laatikosta. 

Lisää ihanaa trikookudetta.

Kuinka ollakkaan, edellinen satsi valkoista trikookudetta loppui. Ensin ajattelin, etten ala heti täyttämään kaappeja uudella satsilla. Äiti kuitenkin onnistui houkuttelemaan minut ostamaan säkin puoliksi. Tällä kertaa trikookudetta oli säkissä huomattavasti enemmän, joten vaikka puolitimme saaliin jäi siitä yllinkyllin kaappiin säilöttävää. 

Nyt ideat juoksentelevat mihin kaikkeen ihanaa kudetta voikaan taas keksiä käyttävänsä. Aika näyttää mitä luonnoksia satsi nro 2:sta syntyy!

Parveke.

Parveke on nyt valmis kesään!

 Edelleenkään en ole aivan vakuuttunut sen viihtyvyydestä, mutta menköön. Syy tähän on mitä ilmeisemmin parvekkeen kapeus. Onneksi vanha pikkuinen parvekekalusto istui parvekkeelle kuin silmä päähän. Yhtään isompi se ei olisi voinut olla. Onneksi ihanat kukat ja yrtit antavat väriä muuten hyvin värittömälle parvekkeelle.

Tekaisin trikookuteesta parveketuolien istuinpäällisten lisäksi päälliset mustiin muovijakkaroihin. Nyt ne näyttävät hieman miellyttävimmiltä ja ainakin mukavammilta istua.

Pyöreät päälliset sidoin tiukasti kiinni jalkoihin. Nyt ne pysyvät hyvin paikoillaan ja peittävät näin maksimaalisen määrän rumaa muovipintaa. 

Trikookuteisia säilyttimiä.

Säkillinen trikookudetta näyttää riittävän vaikka mihin. Nyt vuorossa olivat keskikokoiset trikookuteiset korit.

Huomasin, että mikäs sen ihanampaa kuin virkkailla nopeasti valmistuvia koreja ihanassa auringonpaisteessa. 

Jämä-teeman jatkoa.

Vanhempien luona vierailessani ei toki käsityöt ole jääneet unholaan. Tutkittuani äitini varastoja, päätin jatkaa jämälanka teemaa tällä kertaa kuteiden osalta. Löysin eri harmaan sävyisiä trikoo- ja ontelokuteita. Muutaman päivän virkkausten tuloksena syntyi vessanmatto sekä kaksi koria.

Myös meidän koira Paavo löysi heti uuden maton.

Korit toimivat nähtävästi myös hyvin tyynyinä.

Virkkausurakan aloitus.

Seitsemästä kilosta trikookudetta riittää hetkeksi virkattavaa. Työt oli siis aloitettava!

Päätin aloittaa virkkuukokeilut isoäidin-neliöiden mallisilla parveketuolien pehmusteilla. Olin yllättynyt kuinka hyvin trikookude kulki mukana virkatessa. Sain virkkauskohtauksen! Siirryin ihanalle terassille aurinkoon ja hurautin parissa tunnissa kaksi parveketuolin pehmustetta.

Nyt tuoleja koristaa nätin valkoiset isot isoäidin neliöt. Pehmusteista puuttuu vielä nauhat, joilla ne saa kiinni tuoleihin. Lupaan ottaa parempia kuvia, kunhan saan parvekkeen edustuskuntoon.

Trikookude.

Eksyin viime viikolla Nanson tehtaanmyymälään. Tein sieltä suuren löydön  - kirjaimellisesti. Ostin ylijäämä trikookudetta noin 7 kiloa, eli paljon. 

Ennen kuin pääsin toteuttamaan ideoitani niin oli suuri urakka edessä. Olin varautunut tuhlaamaan kerimiseen koko päivän, mutta ihmeekseni huomasin suoriutuneeni urakasta muutamassa tunnissa. 

Nyt ei muuta kuin ideoimaan ja toteuttamaan trikookudevisioita!