Kirjastokassit.

Hämeenlinnan käsityöperinteet näkyvät hyvin myös kaupungin kirjastossa.

Kirjastosta on lainattavissa kirjastokassi kirjalainoille. Laina-aika on sama kuin kirjoilla, eli neljä viikkoa. Ainakin minulla nämä kirjastokassit ovat olleet kovassa käytössä. Mielestäni lainakassin idea on erittäin onnistunut, sillä minä en ainakaan ikinä muista pakata kirjastoreissulle mukaan kirjastokasseja.

Kirjastokasseja on myös ostettavissa kirjastosta huokeaan hintaan.  Ihanintahan tietysti noissa lainakasseissa on se, että ne on käsin painettuja!

Enemmän mustaa ja lisää kesäkasseja.

Myönnettäköön etten ollut täysin tyytyväinen musta-valkoiseen kotinarukassiin. Mustalla tussilla tehty raita ei mielestäni ollut täysin onnistunut valinta. Onneksi musta spraymaali korjasi pikaisesti lopputuloksen ja nyt saatan olla tyytyväinen kassiin!

Kiiltävä musta spraymaali pukee hyvin valkoista kiitävää muovinarua.

Seuraava kotinarukassi on jo valmisteilla. Löysin usein mainitusta Hämeenlinnan uudesta Eurokaupasta värillistä kotinarua. Muistaakseni värillisiä kotinaruja löytyi neljässä eri värissä, joista valkkasin mukaani merihenkisen ja raikkaan sinisen.

Valkoista ja mustaa.

Olen täysin hurahtanut kotinarun virkkaukseen. Nyt tein jo kesäkassin vol. 2. 

Pelkkä valkoinen oli mielestäni hieman liian pliisu, joten päätin permanenttitussilla antaa kesäkassille hieman väriä. Ensin ajatuksena oli kirjoittaa joku teksti kassiin, mutta hyvin pian huomasin tämän olevan erehdys. Musta poikkiraita tuntui parhaalta mahdolliselta korjausyritykseltä. Voi olla, että raidan tekeminen sprayllä olisi ollut fiksumpi tapa... 

Häälahja.

Rakastan lahjojen suunnittelua ja tekemistä. Olemme tänään juhlimassa hyvän ystäväni häitä ja päätin jo hyvissä ajoin tekeväni itse parille jotain. Jotain sellaista joka olisi parin näköistä.  

Innnostuin aikaisemmin itselle tehdyistä pellavaisista tyynynpäällisistä siinä määrin, että päätin tehdä sellaiset hääparin nimikirjaimista. 

Paketoin tyynynpäälliset sellofaaniin ja kiersin kauniin nauhan ympärille. Kortti on vuodelta 1954, ja sen löysin Korttientalon penkojaisista. 

Paperinaru & kirjekuorilaukku.

Paperinaru innostukseni ei ole laantunut saati virkkausinnostukseni. Jotenkin hämmentävää, että virkkailut ovat täysin syrjäyttäneet neulonnan. Ehkä arki palaa takaisin muotteihinsa syksyllä jälleen kerran, kuten monena syksynä aikaisemminkin. 

En muista enää mistä idea paperinaruiseen kirjekuorilaukkuun lähti, mutta yhtäkkiä visio oli hyvin selvä. Kesäiseen kirjekuorilaukkuun mahtuu hyvin tarvittavat eli puhelin, lompakko, huulikiile sekä avaimet. Tulos jälleen kerran yllätti itseni. 

Tein laukkuun puuvillakankaasta vuoren, jossa on myös pikkutasku avaimille. 

Löysin nappikokoelmastani myös juuri oikeanlaisen napin laukkuun. 

Lopputulos on mielestäni kivan kesäinen ja raikas!

Onnistuminen.

Onnistuin ensimmäistä kertaa tekemään itse ohuen ja rapean pizzan pohjan. Jee! Kiitos tästä kuuluu Pastanjauhantaa-blogille, jonka niksien avulla pizzasta tuli kuin pizzeriassa tehtyä. 

Rapean ja ohuen pizzapohjan niksien kulmakivinä olivat kunnon kohotus ja kuuma uuninpelti sekä maksimi kuuma uuni.

Täytteinä oli chorizo-makkaraa, vuohenjuustoa sekä punasipulia tavallisen tomaattikastikkeen ja mozzarellajuuston lisäksi. 

Nam nam!

Paperinaru.

Löysin Hämeenlinnan uudesta Eurokaupasta ihanan värisiä paperinaruvyyhtejä. Ostin ensin pari vyyhtiä ihan kokeilutarkoituksessa. En ollut aikaisemmin virkannut paperinarusta, joten nyt päätin testata miten kyseinen naru käyttäytyy virkatessa. Ei mennyt kuin tovi, kun menin ostamaan lisää vyyhtejä. 

Kokeilusta syntyi raidallinen lankakori.

Tarjolla oli vaikka minkälaisia värejä, joten voi olla että samanlaisia lankakoreja syntyy lisää useissa väreissä. Paprinaru yllätti kyllä, sillä se taipui suhteellisen hyvin ja pitää hyvin pystyssä korin reunat.